Kaivon ja jätevesijärjestelmän huolellinen suunnittelu ja jatkuva huolto on tärkeää. Käyttöveden saanti ja laatu (sekä jätevesijärjestelmän toimivuus) voivat haja-asutusalueella häiriintyä useista syistä. Yleisiä haittatekijöitä ovat luonnonvoimat ja sääolosuhteet: kuiva kesä, rankkasateet, myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset, jäätyminen; tai lähialueiden vuodot ja päästöt (esim. öljysäiliöt, kaatopaikat, sahat, lietelantasäiliöt, täysinäiset sakokaivot). Usein syy paikallistetaan omalle tontille tai sen lähialueelle.

Riskejä voidaan minimoida rakentamalla kaivo ja vesihuoltojärjestelmä huolellisesti ja hoitamalla sitä säännöllisesti. Nyrkkisääntönä kaivoa ei kannata sijoittaa notkelmaan, kuoppaan tai lähelle kompostia eikä puu-ceetä. Sade- ja tulvavedet voivat päästä kaivoon myös, jos kaivon ympäryksen kallistukset ovat väärät. Huomiota tulee kiinnittää pohjavesikerroksen yläpuolisten kaivorakenteiden tiiviyteen.

Yksi yleisimmistä juomaveden laadun heikkenemisen syistä on huollon puute tai viivästyminen. Kaikki veden laatuhaitat eivät myöskään ole havaittavissa aistinvaraisesti. Nykysuositusten mukaan kaivo tulisi huollattaa joka 3.-6. vuosi. Kolmen vuoden välein riittää suppeampi kaivovesianalyysi, ja joka kuudes vuosi kannattaa teettää kattavampi tutkimus. Laajempi tutkimus on erityisen tarpeellinen ennen uuden kaivon käyttöönottoa ja esimerkiksi raskausaikana. Sen voi teettää myös terveyshaittaepäilyjen tai väri- ja makumuutosten selvittämiseksi. (Kts. Juomaveden laatuvaatimukset) Radonin esiintymäalueilla säteilypitoisuudet on hyvä mittauttaa ja huolehtia riittävästä tuuletuksesta.

Kaivon ja jätevesijärjestelmän hoitaminen ja kunnon tarkkailu tasaisin väliajoin kannattavat, sillä häiriöt voivat tulla kalliiksi ja vuotavat jätevesijärjestelmät saattavat pilata lähialueidenkin kaivot. Vahingot korvaa aina pohjaveden pilaaja. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Kunnan vastuulla on osallistua kiinteistöjen vesihuollon turvaamiseen neuvomalla ja maankäytön suunnittelulla.

Rengas- ja porakaivot voivat pilaantua useista syistä. Kaivoveden laatua uhkaavat seuraavat riskitekijät lähialueilla:

- ulkokäymälä, viemäri tai vuotava/huoltamaton jätevesijärjestelmä
- komposti, romut ja jätteet
- navetta, hevostalli/-laidun tai turkistarha
- lannoitteiden tai torjunta-aineiden säilytys- tai käyttöpaikka
- öljysäiliö
- koneiden- tai autojen pesupaikka
- öljyjen, liuottimien tai maalien säilytys- tai käyttöpaikka

Kaivot tulee sijoittaa maastoon riskitekijöiden yläpuolelle ja mahdollisimman erilleen niistä. Pohjaveden laadulle haitallisia aineita ei saa päästää maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Jos alueella on veden laadun riskitekijöitä, yksityiskohtaisia ohjeita kannattaa kysyä paikallisilta ympäristö- tai terveydensuojeluviranomaisilta.