| Lämpötila Co | Happi mg/l | % | Typpi µg/l | Fosfori µg/l | Klorofylli µg/l | |
| Pinta | 1,9 | 10,6 | 76 | - | 12 | - |
| Harppauskerros | 3,3 | 7,0 | 52 | - | - | - |
| Pohja | 3,7 | 3,2 | 24 | - | 18 | - |
Vesi oli melko ruskeaa. Pintaveden happipitoisuus oli kohtalaisen hyvä, pohjan lähellä tavanomaiseen tapaan vain välttävä. Kokonaisfosforin määrä oli samaa hyvää tasoa edellistalven kanssa ja alhainen myös pohjan lähellä. Typpipitoisuutta ei parittomina vuosina analysoida.
Harppauskerroksessa lämpötila muuttuu lyhyellä syvyyserolla monta astetta. Sillä on vaikutusta nimenomaan järven veden sekoittumiseen. Syksyisin ja keväisin harppauskerroksen lämpötilaero tasoittuu ja silloin koko vesimassa pääsee sekoittumaan. Silloin, kun harppauskerros on oikein selvä, niin esim. hapekkaampi pintakerrosten vesi ei pääse syvälle ja harppauskerroksen alapuolella olevassa vesimassassa on vain niukasti happea.