| Lämpötila Co | Happi mg/l | % | Typpi µg/l | Fosfori µg/l | Klorofylli µg/l | |
| Pinta | 21,1 | 8,9 | 100 | 330 | 13 | 7,0 |
| Harppauskerros | 11,0 | 1,0 | 9 | - | - | - |
| Pohja | 9,1 | 0,2 | 1 | 580 | 35 | - |
Kesällä happipitoisuus oli huono jo 8 metrin syvyydessä ja pohjan lähellä happi oli lopussa, mistä aiheutui ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä veteen. Fosfori oli pintavedessä normaalitasoa, aluevedessä suurehko.
Harppauskerroksessa lämpötila muuttuu lyhyellä syvyyserolla monta astetta. Sillä on vaikutusta nimenomaan järven veden sekoittumiseen. Syksyisin ja keväisin harppauskerroksen lämpötilaero tasoittuu ja silloin koko vesimassa pääsee sekoittumaan. Silloin, kun harppauskerros on oikein selvä, niin esim. hapekkaampi pintakerrosten vesi ei pääse syvälle ja harppauskerroksen alapuolella olevassa vesimassassa on vain niukasti happea.